ÄT THÖ SATAMA

Vitsi oli kyllä kivaa päästä pitkästä aikaa kuvailemaan viime lauantaina! Siis en edes muista tarkalleen milloin oisin viimeksi ennen sitä pitänyt kameraakaan kädessä muustakin syystä kuin vaan siirtääkseni sen pois tieltä... Tuli hirveä hinku päästä taas kuvailemaan ja sovittiinki jo tyttöjen kanssa uudet kuvaustreffit tälle viikolle, toivottavasti säät sallii sen. Välillä tää bloggaaminen tuntuu pakkopullalta, mutta oon päättänyt sen, että en aijo tehä tätä hommaa väkisin. Enhän mä tee tätä kuin oikeestaan vaan itseni takia, joten kirjoittelen silloin kun lystää ja asiaa/kuvia on, mutta jos ei tee mieli niin en usko että tästä väkisinkään tulisi mitään. Ja bloggaamista vaikeuttaa myös tietokoneen puute, yritän jotenkuten aina pärjätä ipadilla, mutta jos joku teistä on ikinä yrittänyt hoitaa kaiken bloggaamiseen kuuluvan (kuvien lataamisen, niiden muokkaamisen, tekstin kirjoittamisen...) niin tiedätte miten haastavaa ja hermoja koettelevaa se voi välillä olla. Anywaaaays tässä pieni kuvapläjäys viime lauantailta. Oli törkeen ihana keli ja satamassa chillailu oli kyllä just sitä mitä kaipasin koeviikon jälkeen.

KUUKAUSIKATSAUS: HELMIKUU

Dodiin, sain vihdoinkin raahattua itseni koneelle kertomaan teille hieman viime kuun kuulumisia. I know, I know, oon tän postauksen kanssa myöhässä niin kuin aina, mut tästä on tullut jo hassu tapa. Tiedättepähän sitten jatkossakin, että jos kuukausikatsaus ilmestyy ajoissa niin se en ollut minä joka sitä kirjoitti.

wanhojenpäivänä tuli hymyiltyä ja naurettua niin paljon, että illalla vaikea saada naama takaisin peruslukemiin || snapchatin filttereihin ei vaan kyllästy || kuvan teksti sekä ilmeet kertoo jo aika paljon... || ja kuumehan se tosiaan päätti yllättää heti jatkojen jälkeisenä sunnuntaina

aurinkoinen aamu helsingissä + trendi + uusi lempparisuklaa = ♥ || on muuten törkeen ihanaa kävellä koulusta neljänkin jälkeen valoisassa kotiin || lempparitytöt || tuli vähän vaihdettua kuulumisia helsingissä vanhan kaverin kanssa kahvittelun merkeissä(ylläri)

mulla on maailman parhaimmat kaverit! toi vaan ihanasti ystävänpäivänä suklaata ja ruusuja ja ai että siitä tuli kyllä niin ihana fiilis || seepraselfie || tähän en osaa sanoa mitään || näitä wanhojenkuvia on niiin paljon, pitäisi ehkä tehdä siitä päivästä oma postauskin (yli kuukauden myöhässä heh)

olin jo unohtanut noiden shortsien olemassaolon, mutta kaappia siivoillessa löysin ne ja paljon muuta kivaa, mitä en muistanut omistavani; best feeling! || pitkä matikka tappaa mut... onneks on jo vika pakollinen kurssi menossa, pakko vielä jaksaa || väsättiin Lillin kanssa abeille potkiaisiin kakku, joka näytti ulkoapäin hyvältä mutta maku oli jotain aivan muuta || tein helmikuussa superhyviä vaate- ja kenkälöytöjä! 

- L

OUT OF ROUTINES

   Tulin tänään puhumaan vähän muustakin kuin meikeistä tai päivän asusta. En nimittäin halua että te lukijat lukisitte mun blogia tietämättä paljoa siitä millainen ihminen täällä kirjoittelee ja mitä tän ihmisen päässä oikein liikkuu. Tästä blogista voi jäädä vähän sellainen vaikutelma, että mun koko elämä pyörii shoppailun ja syömisen ympärillä, mutta heh ei asia ihan niinkään ole.

   Oon nyt lähiaikoina alkanut miettimään tosi paljon mun arkea ja ylipäätään elämää. On karua, että oon vasta 17 vuotias ja täysin kyllästynyt jo kaikkeen. Mullahan on vielä koko elämä edessä, tuleeko se muka aina olemaan tälläistä? Näin tylsää? Muutaman tunnin kahvittelut ja syvät keskustelut kaverin kanssa auttoi mua oikeesti ymmärtämään millaisen elämän mä haluan ja mitä mun pitää tehdä saavuttaakseni sen. Jokainen haluaa olla elämässä onnellinen ja oon ite aina yrittänyt löytää asioita tai ihmisiä jotka tekisi mut onnelliseksi, mutta nyt alan ymmärtämään, että onnellisuus on kiinni vain ja ainoastaan omasta asenteesta. Niin kuin joissain quoteissa sanotaan; happiness is not a destination, it is a way of life. 

   Yksi asia, mikä pakottaa mut jumittumaan paikoilleni, on rutiinit. Teen lähes aina samat asiat, samassa paikassa, samassa järjestyksessä, samaan aikaan. Kun niistä asioista alkaa oikeasti tulemaan rutiineja, niin ei enää edes ajattele mitä tekee, vaan kaikki tulee automaattisesti. Mitä iloa siinä sitten enää on? No ei oikeastaan mitään. Toki aamut sujuu helpommin rutiinien avulla, mutta ihan pienetkin asiat voi tehdä paljon muutosta. Esim seuraavalla kerralla ostan kaupasta ihan eri muroja, kuin mitä normaalisti ostaisin ja kun aamulla syön niitä uusia muroja voisin vaikka istua eri puolella pöytää kuin normaalisti. Samalla tavalla yritän muutella mun koko päivän, viikon, kuukauden rutiineja pieniä askelia kerrallaan ja sen myötä yritän myös poistua useammin mun mukavuusalueelta. Kaipaan nyt vaan kipeästi muutosta kaikkeen, en mitenkään radikaalisesti, mutta sen verran, että arki jaksaisi kiinnostaa. En nimittäin halua enää vain suoriutua jokaisesta päivästä, vaan haluan nauttia.

                          

- L

VALENTINE'S DAY BRUNCH

Hyvää myöhäistä ystävänpäivää kaikille! Tänä vuonna vietin ystävänpäivän seurassa, jossa en olisi todellakaan vuosi sitten ajatellut olevani. Oon nyt lukion kakkosvuonna tutustunut kunnolla todella moneen uuteen ihmiseen, joihin oon kiintynyt ihan liikaa ihan liian lyhyessä ajassa. Onhan se ihan hyväkin asia, mutta oon niin huono jättämään hyvästejä, että ajatuskin siitä, että osa niistä ihmisistä saattaa muuttaa jo reilun vuoden päästä pois täältä, ahdistaa. Mutta en voisi tällä hetkellä olla yhtään onnellisempi ja kiitollisempi kaikista ystävistä joita mulla on. Jottei tää teksti mee ihan liian syvälliseksi, niin jatkan vielä siitä mistä kerroin alussa; tosiaan pidettiin eilen ihanan rento brunssi tietenkin päivän teeman mukaisesti. Syötiin masut täyteen herkkuja, jonka jälkeen katottiin leffaa ja löhöiltiin vaan sohvalla poikkeuksellisesti syöden lisää. Lisää tälläisiä päiviä, kiitos!