On päiviä, jolloin ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Mikään ei meinaa kiinnostaa, tuntuu vaan siltä, että haluaisi mahdollisimman nopeesti päästä kotiin omaan sänkyyn makoilemaan netflixin ja hyvän ruoan kera. Mutta mitä jos sekään ei kiinnosta? Mitä jos asiat jotka on ennen kiinnostanut ei sinä päivänä tunnukkaan enää kiinnostavan? Näitä päiviä on tän syksyn ajan ollut harmillisen paljon, mutta sen oon oppinut, ettei ittensä ottaminen niskasta kii tälläisinä päivinä auta asiaa mitenkään. Välillä pitää vaan kuunnella sitä omaa kroppaa. Asioiden tekeminen väkisin ei oo mun kohdalla koskaan onnistunut, vaikka kuinka olisin yrittänyt. Niimpä aina tälläisen fiiliksen iskiessä rentoudun yksin kotona, useimmiten tekemättä mitään. Saatan maata sängyssä tuntikausia liikkumatta siitä mihinkään ja koskematta edes puhelimeen, joskus jopa miettimättä mitään. Joskus se voi tuntua turhauttavalta, mutta kroppa ja mieli kiittää myöhemmin. Niimpä muistakaa tekin aina välillä rentoutua stressaavista tilanteista huolimatta. Mikään ei voi olla henkistä terveyttä tärkeämpää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti